keskiviikko 31. elokuuta 2016

Kurpitsa-kookoskeitto

Syksyn tullen on kurpitsasesonki parhaimmillaan. Kurpitsat taipuvat keittiössä moneen ruokaan ja ovatkin minun ehdottomia lemppareita. Kurpitsa on edullinen, maukas ja monipuolinen lisä ruokavalioon. Ovathan ne myös melko veikeän näköisiä kavereita, joten sopivat myös sisustuselementeiksi näin syksyn pimetessä.

Kurpitsa saa itämaista vivahdetta kookosmaidosta ja syyspäiviä lämmittää mukavasti keiton mausteisuus. Tämä on simppeli ja maukas keitto, jonka tulisuutta on helppo muokata itse chilin määrää säätelemällä. Tujummalla chilillä tämä sopii myös loistavasti karkottamaan syysflunssaa.

Kurpitsa-kookoskeitto

1 myskikurpitsa (n.800 g)
inkivääriä raastettuna, peukalonpään kokoinen pala
1 valkosipulin kynsi raastettuna
1/2 tuore chili hienonnettuna
1 tlk kookosmaitoa

oliiviöljyä
vettä 
suolaa
pippuria
loraus soijaa
tujaus sitruunan/limen mehua


- Kuori kurpitsa ja poista siemenet. Lohko reiluksi paloiksi ja levitä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Pirskota hieman öljyä päälle ja pyörittele öljy kauttaaltaan kurpitsoille.

- Kuumenna uuni 200 asteeseen ja paahda kurpitsoita n.15-20 minuuttia, kunnes ovat saaneet paahteisen sävyn ja kurpitsat ovat pehmenneet. Paahtaminen tuo upeaa makua keittoon, mutta nopeana versiona on kurpitsa myös mahdollista keittää ja jättää paahtaminen kokonaan välistä.

- Kuullota kattilassa valkosipuli, chili sekä inkivääri. Lisää paahdetut kurpitsalohkot ja lisää vettä sen verran, että pohja reilusti peittyy. Laita kansi päälle ja keitä kurpitsoita vielä hetki, jotta ne ovat kauttaaltaan pehmeitä.

-Ota kattila liedeltä ja soseuta kurpitsat sauvasekottimella ja lisää kookosmaito joukkoon. Laita kattila takaisin liedelle ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää loput mausteet ja maistele. Tässä vaiheessa voit lisätä mausteita makusi mukaan lisää.


torstai 25. elokuuta 2016

Meidän vauva 7 kuukautta

Olen ollut äiti jo 7 kuukautta. Se on tavallaan hurjan pitkä aika, mutta tavallaan uskomattoman lyhyt. Elämä on muuttunut valtavasti ja tunteet ovat heitelleet vuoristorataa. Etukäteen toki kuulee varoituksia hormonimyrskyistä ja tunneryöpyistä, mutta ei niitä osaa kuvitellakaan ennen kuin kohdalle sattuvat.

Ensiksi ihmetellään ja jännitetään raskauden kulkua. Pohditaan millaista vauva-arki tulee olemaan ja millainen vauva sieltä vatsasta tulee. Synnytys pelottaa ja kauhukertomuksilta yrittää sulkea korvansa keinoin. Synnytyksen koettuaan sitä on aivan sekaisin kokemastaan. Vauvaa ihmettelee ja yrittää käsittää, että tuo pieni täydellisen valmis pakkaus on minusta peräisin. Edelleenkin tuntuu aivan käsittämättömältä, että oma keho voi tuottaa jotain noin hienoa. Samalla kuitenkin pelätään, kuinka kroppa palautuukaan ja mitä raskaudesta ja synnytyksestä jää kehoon muistoksi.

Ensimmäiset kuukaudet jännitetään riittääkö maito ja kasvaako vauva tarpeeksi. Imetysluottamuksen synnyttyä voidaan nauttia kasvusta ja ollaan ylpeitä pienistä makkaroista ja leuan alle kertyvistä imeläpusseista. Pikkuhiljaa kasvu alkaakin kauhistuttaa! Herää kauhu siitä, että pian oma vauva ei olekaan enää aivan pieni. Sitä vain toivoo, että aika pysähtyisi ja tuo pieni nyytti pysyisi aina yhtä pienenä. Pieneksi jääneiden vaatteiden pistäminen sivuun nostaa kyyneleet silmäkulmiin, eikä niistä raaskisi millään luopua.

Neljän kuukauden jälkeen vilkaistaan kalenteria ja järkytytään siitä, kuinka pian aika on kulunut. Samalla oivalletaan, että äitiysvapaa on pian puolivälissä ja töihin paluu häämöttää kovaa vauhtia edessäpäin. Päässä surraa ajatukset ja pohditaan voisiko kukaan koskaan hoitaa meidän vauvaa yhtä hyvin. Vauvalle on kehittynyt omat päivärytmit ja arki sujuu jo melkoisen jouhevasti. Kiivain tissittelyvaihekin on ohitse ja asioille on helpompi lähteä, kun tietää, että ne kolmen tunnin yhtäjaksoiset imetysmaratonit ovat takana päin. Viimeistään tässä vaiheessa reviirit alkavat laajentua ja vauvan kanssa todella lähdetään liikenteeseen.


Puolen vuoden tienoilla vauvasta onkin kuoriutunut jo aivan oma persoonansa. Hän juttelee omalla kielellään, kierii ja pyörii lattialla ja ihmettelee varpaitaan. Kiinteitä ruokia aletaan maistelemaan viimeistään tässä vaiheessa ja vauva muuttuu koko ajan enemmän omaksi persoonakseen. Istuttamisen on saanut aloittaa ja vauva onkin hetkessä muuttunut isommaksi vauvaksi, kun vaaterista on noustu enemmän pystyasentoon. Seitsemän kuukauden kohdalla huomataan, että meillähän on ihana pieni poika, joka herää aamulla hymyillen ja herättää äitin vetämällä itse soivaa lelua ja makuuhuone täyttyy iloisesta kilkatuksesta. Pelko vauvan kasvamisesta onkin vaihtunut onneen ja ihmetykseen siitä, kuinka hienosti vauva oppii joka päivä jotain uutta.

Poju 7 kuukautta:
- syö kiinteitä ruokia vaihtelevalla menestyksellä
- nousee konttausasentoon
- ryömii takaperin ja pyörien
- rakastaa sylissä pomputtamista
- herkästi hymyilevä
- ei ole vielä vierastanut ketään
- istuu syöttötuolissa ja tuettuna lattialla
- tarkkaavainen vauva, joka seurailee aktiivisesti maailman menoa
- olympialaisten aikaan osoittanut olevansa mainio penkkiurheilija 
- rauhallinen kaveri, joka ei turhasta hötkyile




keskiviikko 24. elokuuta 2016

Samettinen savulohikeitto

Vietimme maanantaina treffi-iltaa. Kuten treffien luonteeseen kuuluu, niin ohjelmaan kuului hyvää ruokaa ja viiniä. Teemaksi valikoitui tällä kertaa ravut ja pidimmekin siis pienimuotoiset rapujuhlat maanantain kunniaksi. Koska rapujen suhteen olemme melko noviiseja ajattelin, että alkuruuaksi tulisi olla jotain hieman täyttävämpää. Jääkaapissa ollut kylmäsavulohi toimikin tällä kertaa inspiraation lähteenä ja melkoisen maistuva soppa siitä syntyikin.



Samettinen savulohikeitto:
(alkuruokana 4:lle, pääruokana kahdelle)

1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
5 dl kalalientä
reilu loraus valkoviiniä
3 keskikokoista perunaa
100 g kylmäsavulohta
2-3cm siivu Koskenlaskija sulatejuustoa
1 dl kuohukermaa
valkopippuria
loraus sitruunan mehua 

Koristeluun: ruohosipulia ja lohta

Pilko sipulit ja kuullota niitä miedolla lämmöllä kattilassa, kunnes ovat kauttaaltaan läpikuultavia. Lisää loraus valkoviiniä ja anna kiehahtaa hieman kokoon. Lisää kalaliemi ja pilkotut, kuoritut perunat. Anna keiton kiehua, kunnes perunat ovat lähes kypsät. 

Lisää joukkoon lohi sekä koskenlaskija. Anna kiehua hiljalleen, jotta perunat kypsyvät loppuun ja Koskenlaskija sulaa joukkoon.

Soseuta keitto blenderissä (mikäli blenderisi kannu kestää kuumia nesteitä!) tai sauvasekoittimella. Tarkoitus on tehdä keitosta samettisen sileää, joten anna keiton soseutua kunnolla. Mikäli epäilet, että mukaan jäi vielä hippuja niin voit siivilöidä keiton vielä siivilän läpi takaisin kattilaan.

(Keiton voi valmistaa tähän asti jo ennakkoon. Mikäli siis tiedossa on illalliskemut, niin keitto voi hyvin odottaa jääkaapissa ja viimeistelet sen, kunhan vieraat ovat saapuneet.)

Lisää keiton joukkoon kerma, valkopippuria sekä loraus sitruunan mehua. Kuumenna kiehuvaksi ja maista. Koristele keitto ruohosipulisilpulla ja lohisilpulla.

Keiton voi tehdä myös lämminsavulohesta, jolloin savun aromi jää miedommaksi. Mikäli teet keiton käsittelemättömästä raa'asta lohesta, niin lisää keittoon tarvittaessa suolaa.

Keiton lisukkeeksi sopii herkullinen leipä. Meillä tarjoiltiin Mustan lampaan mallasleipää, jota ostin viikonlopun markkinoilta. 


Päätin syksyn tullen alkaa panostamaan keittoruokiin. Voisinkin siis aloittaa täällä blogin puolella Soppapäivän ja julkaista aina keskiviikkoisin erilaisia keittoreseptejä. Miltä kuulostaisi?


lauantai 20. elokuuta 2016

Puuttuva palanen

Olohuoneessa on vihdoin muutama puuttuva palanen loksahtanut kohdalleen. Tyhjä seinä on häirinnyt silmääni, mutta en ole myöskään halunnut laittaa siihen mitään väliaikaisratkaisua. Olen sinnikkäästi odottanut, että se täydellinen juttu löytyy ja nyt se on vihdoin löytynyt. Olin toivonut avohyllyjä olohuoneeseen ja mielessäni oli pitkään klassinen String-hylly. Sille on kuitenkin käynyt ikävästi niin, että näen sitä joka paikassa ja tämän vuoksi toivoin, että löytäisin meille jotain muuta.

Bongasin House Doctorin Apart-hyllynkannattimet ensimmäistä kertaa Rautatieläistalosta ja ne veivät välittömästi sydämeni. Kuinka simppelit, sirot ja kauniit. Ja mikäpä näiden kaveriksi sopisi paremmin, kuin se rakastamani vaneri. Helsingin reissulta nappasin kannakkeet mukaani ja eteisen kaappiprojektista jäi sopivasti myös vaneria tähteeksi, joten hyllyt saatiin vihdoin seinälle. Täytyy kyllä sanoa, että pidän niistä todella paljon ja messinkiset kannakkeet ovat nostattaneet pienoista messinkimaniaa täällä suunnassa. Kolahtaako messinki sinuunkin?





perjantai 19. elokuuta 2016

Meidän eteinen ja DIY vanerikaappi

Eteisemme oli kaivannut lisää säilytystilaa jo pidemmän aikaa. Liukuovien taakse kätkeytyvät takit ja siivouskomero tarvikkeineen, mutta pienemmille tarvikkeille, kuten kengille, hatuille ja hanskoille tarvittiin lisää tilaa. Myös Pojun myötä tulleet vauvan vaatteet ja tarvikkeet tarvitsivat kunnollista tilaa. Tässä taloudessa varsinkin kenkien säilytys on aina ollut pienoinen probleema. Kuinka se onkin niin, että juuri niitä naisten kenkiä on meillä aivan älyttömästi? On sandaalia, nilkkuria, lenkkaria ja saapasta... Rouvalla taitaa olla pienoinen kenkämania :)

moderni eteinen
Eteiskalusteelle oman haasteensa tuo tilan kapeus. Tämän takia useimmat himoamani kalusteet on voinut karsia suoraan hankintalistalta pois. Kun sopivaa kalustetta ei siis alkanut kohtuuhintaan löytyä, niin ylipuhuin mieheni nikkarointihommiin. Työpiirustukset päätyivät luonnoslehtiön sivuille ja vanerista kaappia alettiin toteuttamaan. Olen aina pitänyt vanerista ja haaveilinkin asuntoomme alunperin vaneriseinästä. Koska seinää ei kuitenkaan silloin toteutettu, on vaneri jäänyt mieleni perukoille kaihertamaan ja se päätyikin ilokseni kalusteen materiaaliksi.

Lastenvaunujen tultua talouteen olen todella alkanut arvostamaan tilavaa eteistä. Mikäli siis olet suunnittelemassa omaa kotia, niin panosta eteiseen. Tarpeeksi valoisa ja avara sisääntulo myös luo ensimmäisen mielikuvan koko asunnosta. Eteisessä on myös erittäin tärkeää olla jokin taso, johon avaimet ja rahapussit voi kädestään laskea. Meillä ei aiemmin ollut kunnollista tasoa eteisessä ja tavarat kulkeutuivat keittiön saarekkeelle asti. Kaapista tehtiin myös tarkoituksella sen verran korkea, että kävelemään oppiva lapsi ei yllä kaapin päälle tavaroita rohmuamaan. Onpahan taloudessa saarekkeen lisäksi toinenkin paikka, johon tahmanäpit eivät yllä.

diy kaappi


marimekko

Kaappi kätkee sisäänsä hyllyjä, jotka on mitoitettu kenkiä ja säilytyskoreja varten. Hyvä vinkki onkin ostaa sisuskorit jo kalusteen suunnitteluvaiheessa. Tällöin kalusteen jokaisen sentin saa hyötykäyttöön. Myös kengät on tärkeää mitata: minkä pituinen on pohja ja kuinka paljon korkeutta hyllyillä pitää olla. Vanerikaapissa onkin hyllyt mitoitettu niin, että alimmalle hyllylle mahtuvat saappaat ja sen yläpuolelle nilkkurit ja matalammat kengät. Kahdella ylimmällä hyllyllä majailevat säilytyskorit.

Uuden DIY projektin lisäksi tuli myös esiteltyä meidän eteinen. Mitäs tykkäät?

lauantai 13. elokuuta 2016

Makramee

taito shop
Nyt se löytyi! Olen vuosien ajan ollut kiinnostunut makramee-töistä. Kaikenlaiset solmutyöt aina rannekoruista seinävaatteisiin ja amppeleihin ovat aina kiehtoneet ja olen halunnut oppia tekemään niitä. Kun tielleni osui tämä makramee seinätekstiili teko-ohjeineen, niin toimeen oli tartuttava välittömästi.

Solmiminen vei yhden sateisen mökki-iltapäivän ja muutaman lasin punaviiniä. Makramee vei minut mennessään ja nyt sormet syyhyävät jo tekemään lisää näitä. Mielessä muhii useita ideoita ja tällainen on pakko tehdä vielä ainakin mökille. Vaaleita hirsiseiniä vasten makramee näytti aivan syntisen hyvältä.

Kotonamme makramee löysi tiensä kunniapaikalle, eli ruokapöydän yhteyteen. Minun mielestäni se sopii pöytäryhmän kanssa aivan täydellisesti yhteen. Pirkka-pöytineen ja pinnatuoleineen ruokailutila on sekoitus modernia ja perinteistä. Makramee on kuin moderni ryijy ja se on myös hyvä keskustelun herättelijä. Ruokapöydän lähellä olisi aina hyvä olla jokin teos tai muu keskustelun avaaja. Nyt onkin hyvä syy järjestää pienet dinnerit, onpahan mistä keskustella :)

taito shop





perjantai 5. elokuuta 2016

DIY: Vaippakakku

diapercake diy


Siskoni odottaa neljättä lastaan ja äitimme kanssa päätimme, että nyt on aika vauvajuhlille. Emme halunneet mitään jenkkihössötystä ja tiesin, että myöskään siskoni ei ole lainkaan sellaisen perään. Vauvajuhlien tavoitteena oli viettää rento ilta ystävien kesken ja irtauttaa tuleva äiti arjen pyörityksestä. Pienten lasten kanssa arki on hektistä ja aikaa itselleen ei juuri löydy, joten omaa aikaa lähdettiin juhlista hakemaan.

Tykkään panostaa juhlissa koristeluun ja mielestäni se luo tunnelmaa, kun teemaan on koristeluiden muodossa panostettu. Juhlat kuitenkin pidettiin tällä kertaa hotellissa, joten tilaa ei koristeltu suuremmin. Tästä syystä päätin tehdä vaippakakun, joka on itsessään näyttävä koriste ja hauska teemaan sopiva lahja. Vaippakakusta taisivat lopulta eniten nauttia tulevat isoveljet, kun kakku vietiin kotiin ja he pääsivät sitä purkamaan.

Näissä juhlissa halusin myös kokeilla hauskoja "aterin-rusetteja". Haarukan ja veitsen ympärille on lautasliinasta ja satiininauhasta tehty rusetti ja nämä sopivat mielestäni juhlien teemaan erittäin hyvin. Nämä toimisivat myös puutarhajuhlissa tai vaikkapa piknikillä.

Vaippakakun teossa vain mielikuvitus on rajana. Kakun voi tehdä simppelisti, kuten minä tein tai siihen voi ujuttaa lahjoja sekä äidille, että vauvalle. Vaippakakku onkin hauska porukan lahja, jolloin yhteissummalla voi hankkia esimerkiksi vauvalle pehmolelua, vaatteita ja tutteja "kakunkoristeiksi". Myös koristelussa vain taivas on rajana. Erilaiset nauhat, sellofaanit ja vaikkapa helminauhat kruunaavat kakun.


Vaippakakkuun tarvitset:
- vaippoja noin 60kpl (suosi pientä kokoa, jotta vaipat pääsevät käyttöön jo vauva-aikana. Itse valitsin koon 2)
- kuminauhoja tai puuvillanarua vaipparullien sitomiseen (suosittelen kuminauhoja)
- talouspaperirullan hylsyjä tai muu vastaava putki (kakun sydämeksi sopisi myös viinipullo, joka jäisi tietenkin äidin nautittavaksi raskauden jälkeen)
- kartonkia pohjalevyn tekoa varten ( tähän sopisi myös kaunis tarjotin, joka tulisi äidille lahjaksi)
- servetti tai silkkipaperia pohjalevyn päällystykseen (ei pakollinen)

- teippiä
- sakset

Koristeluun ja paketointiin:
- sellofaania
- satiininauhoja
- kakkupapereita tai muita haluamiasi koristeita

- Kakku aloitetaan tekemällä kakun runko. Leikka kartongista ympyrä. Voit käyttää apunasi suurta ruokalautasta ja piirtää sen avulla ympyrän

- Leikkaa talouspaperirullan alaosaan viillot ja taita siivekkeet, jolloin saat teipattua putken tukevasti pohjalevyyn

- Halutessasi voit päällystää pohjalevyn pohjan esimerkiksi lautasliinalla. Pohjahan näkyy vain jos kakkua nostelee, joten tämä ei ole pakollista

- Rullaa vaipat tötteröiksi ja sido ne kuminauhalla tai puuvillanarulla. Mikäli käytössäsi on kuminauhoja onnistuu tämä huomattavasti nopeammin, kuin minulta :)
 

askartelutarvikkeet
 - Tee ensimmäinen kerros latomalla noin puolet kaikista vaipoista ympyrän muotoon (noin 30 vaippaa)

- Sido vaipat yhteen satiininauhalla. Tämän jälkeen voit lisätä vaippoja ja tehdä alimmasta kerroksesta mahdollisimman pyöreän muotoisen

- Jatka kakun kokoamista tekemällä seuraavat kerrokset samalla tavalla kuin ensimmäinenkin
- Toiseen kerrokseen käytin noin 20 vaippaa ja ylimpään kerrokseen 10

- Viimeistele kakun koristelut ja tee rusetteja solmujen peitoksi

- Minulla oli satiininauhaa, jossa oli ohuet rautalangat sivuissa. Tällä nauhalla oli todella helppo tehdä rusetteja ja muita koristeluja


- Pakkaa kakku sellofaaniin

- Muista tässä vaiheessa lisätä "oheistuotteet" mikäli niitä kakkuun tulee (tutit, lelut ym.)

vauvajuhlat
 

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Puhtipirtelö

Joko tunnet Puhtikauran?

Olen kiinnostunut ruokamarkkinoiden uutuuksista ja varsinkin, jos niissä on ainesta uusiksi Suomi-innovaatioiksi. Kaura on tämän hetken trendituote ja se on taipunut Nyhtökauran lisäksi myös kaurapuuteriksi. Bongasin Puhtikauran kaupan hyllyltä ja se lähti välittömästi kokeiluun. 

 pirtelö smoothie
Visualistina arvostan pakkauksen muotoilua ja kaunista ulkoasua todella paljon. Virkistävää, että tällaisia kaunottaria löytyy kaupan hyllyltä ja tämä on kaunis tällaisenaan vaikkapa pöydällä pidettäväksi.

Aamuni alkavat usein smoothiella tai niillä korvataan tarpeen mukaan lounasta tai täytetään kurnivaa vatsaa välipalojen aikaan. Kaurapuuteri päätyi osaksi tätä täyteläistä smoothieta, joka vie mennessään makean nälän ja pitää vatsan kylläisenä pitkän aikaa. Salaisuus on jäädytetyissä banaaneissa. Suosittelen pakastamaan kaikki tummuneet ja ylikypsät banaanit. Ne ovat loistava lisä pirtelöihin ja smoothieihin ja pakastettuna banaani on aivan eri asia kuin tuoreena. Pirtelö saa makeutensa taateleista, joiden määrää muokkaamalla saat pirtelöstä omaan makuusi sopivan.

puhtikaura smoothie

Puhtipirtelö (2 annosta)

2 pakastettua banaania
1 dl Puhtikauraa
2 dl maustamatonta jugurttia
3 dl maitoa / kauramaitoa / soijajuomaa
8 taatelia
ripaus suolaa
(chia siemeniä)

Laita kaikki ainekset blenderiin ja soseuta kuohkeaksi pirtelöksi

Mikäli pakastettua banaania ei ole saatavilla voit laittaa pirtelön sekaan kourallisen jääpaloja, jolloin pirtelöstä tulee kylmä ja kuohkea.
 
smoothie




tiistai 2. elokuuta 2016

Terkut Tampereelta!

Pikapyrähdys Tampereelle, hotellin valkoiset lakanat ja vatsassa roima kasa wingsejä. Nyt on hyvä.

Huomenna Radiokirppis, sisustuspuodit ja mustaa makkaraa. Kuulemisiin!




maanantai 1. elokuuta 2016

Elokuun ensimmäinen

Elokuun ensimmäinen. Yhtäkkiä huomaa, kuinka illat pimenevät ja luonnossa tuoksuu alkava syksy. Ensimmäiset krysanteemit on istutettu ja muratti on salakavalasti kasvattanut lonkeroitaan lattianrajaan saakka. Ruusupapu kasvattaa satoaan ja pudottaa oranssina hehkuvat kukkansa multaan tehden tilaa pitkille pavuilleen.

Miehen kesäloma alkoi virallisesti tänään ja elokuusta aiotaan ottaa kaikki irti. Toivomme aurinkoisia päiviä ja tunnelmallisia iltoja. Rakastan syksyä ja elokuu on ihanaa aikaa lomailla. Siinä yhdistyvät kesän ja syksyn parhaat puolet.
Alennusmyynnit palkitsivat jälleen ja mukaan on tarttunut kaksi himotuslistalta löytynyttä kaunotarta. Ensimmäinen on kuvissa vilahtava olkikassi, joka hurmasi minut tupsuillaan heti alkukesän ensikohtaamisella. Hinnan ollessa turhan suolainen päätin jäädä odottelemaan josko kohtalo puuttuisi peliin kesän aikana. Tällä viikolla odotus vihdoin palkittiin ja kaunotar lähti mukaani kassalle roiman alennuksen kera.
Toisen alennuslöydön teimme Helsingin reissulta. Ennen junaan lähtöä teimme perinteisen Stockmannin kierroksen ja iskimme miehen kanssa silmälle rottinkirahiin, jota terassin nojatuolit ovat jo jonkin aikaa etsiskelleet. Päätös oli nopeasti tehty ja rahi köytettiin kiinni lastenvaunuihin ja matka junaan jatkui. Samalla todettiin, että kyllä ne lastenvaunut on shoppaillessa melkoisen näppärät!
parolan rottinki

Terassi pukeutuu pikkuhiljaa syysasuun ja nojatuolit kutsuvat nauttimaan pimenevistä illoista viinilasin ääreen. Seuraavaksi taidankin kaivella lyhdyt esille..

Oletko jo valmistautunut elokuuhun?
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...